Etusivu
• • • • • • • • • • • • • • • •
Terva

webterve-maailma.jpg

Lentiiran Terva¨

Terva on kuulunut Lentiiralaisten elämään aikojen alusta. Tervatuotteista on tullut sittemmin Heikkisille tärkeä sivuelinkeino. Kaikki mikä maistuu elintarvikkeissa tervalle, se on lähtenyt 1984 vuodesta lähtien Lentiirasta. Jatkojalostamme tervasta terva-aromia, jota käytetään mm.  viinateollisuudessa, leivonnaisissa, karamelleissa ja siirapissa. Itse valmistamme löylytervaa, hevosenkaviotervaa, tervasalvaa ja 13 eri sävyä tervamaalia.

user_63_tervatynneri.jpg   user_63_tervahauta-leo.jpg   user_63_tervahauta.jpg
 Kuvagalleria        

 

Tervanpoltto alkaa Suomessa

Tervaa on käytetty jo paalurakennusajalla noin 4000-1800 eaa. Euroopassa tervaa tuotettiin keskiajalla etenkin Preussin alueella. Kun metsät vähenivät Euroopassa, tervanpoltto siirtyi pohjoisemmaksi. Suomeen tervanpolttotaito tuli Euroopan lisäksi Venäjältä. Tarkkaa vuosilukua ei voi arvioida, mutta Suomesta vietiin jo 1500-luvulla tervaa pieniä määriä ulkomaille. Suurtuotannoksi tervanpoltto kehittyi 1600-luvulla Järvi-Suomessa ja Pohjanmaalla. Puulaivojen rakennus Euroopassa kiihdytti tervan vientiä. Pohjanmaan rannikolta tervanpoltto levisi vähitellen itään ja valtasi 1800-luvulle tultaessa koko Kainuun alueen. Talonpoikien kannatti polttaa tervaa Kainuussa, sillä sen tuotto oli luonnonolosuhteista riippumatonta. Tervanpoltto oli myös elämäntapa: kaikki tapahtui luonnon keskellä ja tervehaudan poltto oli samalla sosiaalinen tapahtuma, johon naiset ja lapsetkin osallistuvat. Heidän töinään oli mm. särösten pinoaminen ja haudan latominen.1860-luvulta tervanpoltto alkoi hiipua. Isojako eteni tällöin Kainuuseenkin ja metsien arvon noustessa siirryttiin esimerkiksi sahateollisuuteen. Myöskin puiset purjelaivat alkoivat väistyä metallisten höyrylaivojen tieltä ja tervan tarve väheni. Tervantuottajat alkoivat jopa velkaantua. Toisen maailmansodan jälkeen tervanpoltosta tuli käytännössä kotiseutuperinteen ylläpitämistä ja tervan tuottamista omaan tarpeeseen.

 

www.terva.fi

www.kainuunterva.com

 

 Tervatuotteetterva-tuotteet.jpg

 

 

 

 

 

 

 

Tervatytön laulu (Ilmari Kianto)

Katso näitä käsiä ja katso tätä pintaa!
Kyllä tällä tytöllä on hevon lailla rintaa!
Täll´on kädet kipakat kuin Kiehimäen kosket
punasemmat puolukkata ovat nämä posket.
Sievän tytön, soman tytön tästä olet saava,
sitten kun on soudettuna tämä sitkas aava.
Älä luule tervapoika,että sua lemmin,
vaikka mulla posket kyllä paistaa tulisemmin.
Pysy, pysy ulompana, -kaikki tässä sepää!
Yksinänsä tämä tyttö teljollansa lepää.
Katso miten tämä tyttö soutelee ja laulaa,
katseleepi rannikoita, joita aallot kaulaa!
Kuule kuinka ihanaa on tämän tytön laulu,
-Laita sinä tervapoika uusi melan vaulu!
Kutti, kutti, poika rukka, etpä jaksa soutaa,
tytön täytyy avustaa ja kyllä tyttö joutaa.-
Rinnatuksin tämä tyttö kullan kanssa jaksaa
airot vettä välkyttää ja vihtavaulut raksaa.

 

 

Viimeksi päivitetty ( 28.12.2015 )
 
mod_vvisit_counterKävijämäärä235805